Matkapäiväkirja
2012 Dominikaaninen Tasavalta – Sosua
Mukana menossa: Rauno ja Appi
29.12.2012
Karkauspäivä. Nimensä mukaisesti Rauno karkasi appi-ukkoineen reissuun. Kohteena oli tällä kertaa Dominikaaninen tasavalta, jonne päästäkseen piti ensin ajella Joensuusta Kiteen kautta Vantaalle Pilotti hotelliin yöksi. Hotellissa kerkesi nukkua vain viisi tuntia, ennen kuin kello herätti lähtemään kentälle.
1.3.2012
Lento Dominikaaniseen kulki Kanadan kautta. Lento Halifaxiin kesti 8h ja välilasku noin 45min. Tästä lento määränpäähän kesti vielä nelisen tuntia. Kone oli vanhahko Boeing, joten lento oli hyvin ahdas. Eikä kaikille ollut omia näyttöjä, mikä pitkällä lennolla olisi lisännyt huomattavasti viihtyvyyttä. Jo koneen ikkunasta näki, että nyt tultiin hienoon paikkaan. Oltiin Karibialla!! Linja-autolla huristeltiin hotellille, jossa ilta meni hieman väsyneissä, mutta odottavissa tunnelmissa.
2.3.2012
Hola! Herättiin aamulla siinä 5.30-6.00. Aamiaiselle suuntasimme jo seitsemältä, mikä on varmaan lomaennätys. Aikaerolla ja appi-ukon heräämisrytmillä taisi olla yhtä paljon sormensa pelissä asian kanssa. Aamiainen oli todella hyvä. Parasta olivat tuoreet hedelmät kuten ananas ja papaija, sekä paikalliset makkarat. Ennen rannalle lähtöä otettiin pikku levot hotellissa, että aamiainen saisi rauhassa asettua vatsassa. Ranta oli ensimmäinen, jolla näimme paljon koralleja ja värikkäitä vedeneläviä vain 15-20 m vedessä kahlattuamme. Täällä tulee varmast käytyä monesti uimassa/snorklaamassa. Rannan lisäksi positiivisen vaikutuksen teki paikallinen rommi, Brugal extra viejo, joka oli todella pehmeää ja nektarin oloista.
3.3.2012
Kolmas lomapäivä. Aamu valkeni aurinkoisena. Olimme ensimmäisenä aamiaisella, joka oli aivan yhtä hyvä kuin eilenkin. Levon jälkeen lähdimme loikoilemaan ja snorklaamaan sosua beachille. Kaloja näkyi vähemmän kuin eilen, mutta tästä ei passaa valittaa. Hotellille talsimme läheisen super marcadon kautta. Kaupasta ostimme välipalaksi makkaraa, suolakalaa, homejuustoa ja leipää. Ja herkkuvahan tuo oli. Rauno osti itselleen kameran, jolla voi kuvata veden alla, ja pääsi jo kokeilemaan sitä aamulla. Illemmalla Rauno kävi vielä snorklailemassa hotellia lähempänä olevalla rannalla. Tämä on loman patasta antia!
4.3.2012
Sunnuntai aamu kului normi rutiineitten merkeissä. Ei voi kuin ihmetellä, miten kaunis paikka Sosua on. Sopivan kokoinen lomailuun. Ei suuren kaupungin tuntua, mutta tekemistä ja asukkaita kuitenkin riittämiin. Paikalliset ovat osoittautuneet erittäin rennoiksi ja ystävällisiksi ihmisiksi. Oikeastaan koko elämäntyyli saarella on rentoa ja letkeää, kuten Karibialla olettaakin olevan. Omat kiireet unohtuvat väkisinkin ja täällä pääsee lepäämään aivan huomaamattaan. Iltapäivällä kävelimme vähän sivu kaupungin kujia, eli eri reittejä, mitkä ovat jo tulleet tutuiksi. Illalla söimme eräässä ravintolassa vielä normaalia paremman päivällisen ennen unia.
5.3.2012
Sitaatti elokuvasta Pirates of Caribeans: “why is the rom always gone? Ouh, that is why!” Tänään teimme “pakollisen” kaupunkiretken Puerto Plataan, joka on n.30km päässä Sosuasta, jossa hotellimme on. Retkellä kävimme tutustumassa rommipullottamoon, meripihkamuseoon, keskustaan ja markkinoille, joilla oli myyjiä tulvaksi asti. Ihan mukava retki, mutta vastaavia n nähnyt jo niin monta, että olisi ehkä kaivannut jotain pistettä iin päälle retken päätteeksi. Iltapäivällä Rauno kävi vielä kävelyllä ns. omalla rannalla, josta kiersi takaisin private propertyä aluetta pitkin. Sanomistahan siitä tuli, mutta tuo oma santa ei ole oikein paras mahdollinen snorklaukseen, vaikka muuten hieno onkin. Auringonlasku oli todella hieno, ehdottomasti näkemisen arvoinen. Päivälliseksi söimme isoja lihapullia, peruna-papusekoitusta, salaattia ja kanaa. Ruoka täällä on järestään todella maukasta ja edullista. Tämäkin eväs maksoi vain 200 pesoa per pää. Hyvä ruoka, parempi mieli, ja tässä tapauksessa myös kukkaro.
6.3.2012
Tänään heräsimme taas ajoissa aamiaiselle. Tosin tällä kertaa syynä oli retki, joka alkoi jo klo 7.15 am. Lähdimme ensin Santiagoon, joka on noin 1 miljoonan asukkaan kaupunki. Täällä kävimme tutustumassa sikariteehtaan tuotantoon. Seuraavaksi ajelimme Jarabacoan vuoristoalueelle, mistä avautuivat hienot maisemat. Välillä tuli mieleen maisemat Costa Ricassa muutama vuosi sitten. Costa Ricalle tyypillisiä hevos- ja piikkilanka-aitauksia esiintyi paljon myös täällä. Myös kauniita kukkia näkyi paljon. Eläimistö täällä on Costaan verrattuna hyvin paljon pienempi. Paikallisista ruoista koostuneen lounaan jälkeen kävimme ihailemassa vesiputousta. Putous oli hieno, mutta ei mikään kovin iso, ehkä n.20m korkea. Putoukselle mentiin vanhalla jenkki-school bus rämällä, jossa ei ollut ikkunoita. Mielenkiintoinen valinta matkanjärjestäjältä. Putous oli ehdottomasti retken paras osuus. Sinne päästäkseen sai loppumatkasta kavuta edestakaisin n. 80 porrasta. Putoukselta ajelimme kahvitehtaalle, joka oli vähän pieni, mutta käymisen arvoinen paikka. Tehdas oli vanha. Saman pöydän ääressä oli noin 30 henkeä lajittelemassa huonoja kahvipapuja pois pilaamasta lopputuotetta. Huimat turistit ostivat säkkisotalla kallista, mutta ei kovinkaan hyvää kahvia. Kahvitehtaalta ajelimme takaisin Santiagoon, jossa halukkailla oli vielä aikaa kuvailla ja käydä halvoilla ostoksilla ennen hotellille siirtymistä. Rauno olisi tässä vaiheessa siitynyt monen muun tavoin jo mielellään hotellille, mutta ryhmän mukanahan sitä piti kulkea loppuun asti. Hotellilla kello oli jo puoli yhdeksän, joten kokopäivän retkihän se oli, kuten oli luvattukin. Paljon uutta tuli nähtyä ja koettua tänäänkin.
7.3.2012
Buenos dias! Aamupala, lepi ja sitten Sosuan päärannalle. Snorklaus ei onnistunut, kun aallokko oli suht kovaa. Ok rantapäivä ja hotellilla soitto kullalle, mukavinta today =) Appi lähti omille teilleen, joten Raunokin päätti tehdä pienen lenkin. Kylällä oli mukava kävellä ja ihmetellä paikallista elämää. Illalla sitten syötiin taas hyvin. Grilli polloa eli kanaa ja riisiä. Päätettiin syödä samassa paikassa uudestaankin.
8.3.2012
Tänäänkään ei ollut snorklaussää. Aallokko oli sen verran kovaa. Tyrskyjä oli kuitenkin mukava seurata rannalta käsin. Rannoilla on jonkin verran kaupustelijoita, mutta ei kuitenkaan riesaksi asti. Paratiisimainen paikka palmuineen, hiekkoineen ja kaikkineen. Rannalta tuli tänään ostettua kotiin tuliaisia. Omalla rannallla näimme rapuja ja pieniä spiraalikotiloita. Rauno sai yhden spiraalikotilon, jonka sisältä kömpi esiin rapu ja läksi liikkeelle, Raunon otettua se käteen. Aika hienoo. Kaikenmaailman ökkiäisiä sitä onkin olemassa ja saa vielä nähdä livenä!
9.3.2012
Tänään appi läksi aamiaisen jälkeen hierojalle ja ostoksille. Rauno päätti lähteä kylälle kävelylle ja etsiä sieltä tuliaissikareita Suomeen tuotavaksi. Sikarit löytyivät, niiden hyvyys jää maistajille testattavaksi. Ostosreissun päätteeksi Rauno kävi oluella eräässä pääkadun baarissa, jonka pitäjä oli entinen engelsmannitar, joka oli muuttanut paikalle pari vuotta sitten. Mukava mummo oli juttukaveriksi. Sää oli jälleen kerran loistava. Se on suosinut tällä reissulla. Päivälliseksi söimme nautaa ja paikallisia isoja lihapullia. Nam mitä herkkua. Illalla piti käydä aikaisin nukkumaan, sillä huomenna on vuorossa valassafari!
10.3.2012
Hyvin aikainen herätys tänään. Valassafari alkoi jo klo 5.30. Hotellilta ajelimme 1,5h Samanan suuntaan. Samananlahti on alue, jolla ryhävalaat lisääntyvät. Tämän jälkeen saimme aamupalaa. Siinä syödessä näimme useita kotkia liitelemässä kalliolla. Samanaan päin mennessä maisemat muuttuivat rehevämmiksi kuin Puerto Platassa. Paljon palmumetsää. Samanan satamassa siirryimme veneeseen, jolla lähtisimme valaita bongaamaan. Merenkäynti oli melkokovaa, mutta maisemat todella hienoja. Aikamme ajeltuamme näimme kuin näimmekin valasemon poikasineen. Valaitten lähelle ajettiin hiljaa ja vähän väliä ne nousivat pinnalle hengittämään niin, että niiden selät näkyivät. Kerran emo näytti pyrstönsä ja poikanen vilkuttieväänsä. Oli kyllä todella hieno hetki! Retki oli muutenkin erittäin hyvä. Tarjottiin meille rommitkin. Merellä sai olla vain muutama vene kerrallaan katsomassa valaita, joten poistuimme veneinemme paikalta n.30min valaita katseltuamme. Alue oli luonnonpuistoalueetta, eikä valaita saa muutenkaan häiritä liikaa, joten tämä käytäntö on erittäin hyvä. Veneellä menimme sitten läheiselle palmujen ja hiekan verhoamalle saarelle, jossa meille oli katettu lounas. Täällä saimme uida ja nauttia auringosta 1,5h ennen kotimatkan alkua. Snorklatessa Rauno näki nokkahauen, muuten kaloja ei paljon näkynyt. Ihan loistava päivä! Nähtiin valaita!
11.3.2012
Oli sunnuntai. Paikallisten ihmisten ainut vapaapäivä, joten ranta oli täpösen täynnä muihin päiviin verrattuna. Mukava oli seurata paikallisten elämää rannalla. Illalla söimme Rumba nimisessä ravintolassa possunkylkiä ja pottua. Ruoka oli hyvää, mutta paikan omistajalla ja työntekijällä oli jotain kovaäänistä riitaa. Tämä laski vähän tunnelmaa. Laskukin tuli pyytämättä pöytään. Mitä lie ollut. Dominikaaniseen tullessa monessa paikassa varoiteltiin sähkökatkoista. Tänään koimme täällä ensimmäisen sähkökatkomme, kun kaupunki pimeni melkein kokonaan. Katkos johtui paikallisesta verkosta, eikä säästä ja oli tyypillinen täällä. Katko ei kestänyt kauaa, mutta loi kuitenkin tietynlaista mukavaa matkatunnelmaa. Hotellille ja unille.
12.3.2012
Hola! Tänään sää suosi snorklausta, mikä oli taas ehdottomasti päivän kohokohta. Snorkkeli ei todellakaan ole ollut tällä reissulla turhaan mukaan pakattu varuste, vaan lähes päivittäin käytössä. Aamut ovat kuluneet hyvin pitkälti saman kaavan mukaan, niin tänäänkin. Aamis, lepi ja sitten rannalle ennen kuuminta ja polttavinta auringonpaistetta. Tänään Rauno osti tuomisiksi kotiin masuasukille t-paidan. Saattaa olla alkuun kokoa xxl =) Söimme taas Rumbassa. Mukavaksi todettu paikka ja hyvää ruokaa. Nam ja Röyh. Ruoan jälkeen käveltiin pikku lenkki, jotta mahat vähän painus. On nimittäin tällä reissulla mahanahkat päässy virumaan huolestuttavasti. Vielä pari päivää lomaa jäljellä.
13.3.2012
Tänään Rauno kölli sängyssä peräti kahdeksaan asti, josta piti nousta aamiaiselle. Tästä päiväohjelma poikkesikin normaalista, sillä eipä lähdettykään rannalle. Otettiin taksi ja ajeltiin Puerto Plataan. Aikaisemmin oli jo suunniteltu, että käytäisiin vuorella nimeltä Sierra el Torres. Vuori oli 800m korkea ja sinne pääsi mukavasti hissillä. Vaijerihissi maksoi 350 peso per pää. Matkanteko oli pelottavaa, sillä hissi kulki korkealla ja jyrkästi. Köyhässä maassa kyseenalaistaa aina herkästi laitteitten luotettavuuden, mutta tasaiseen hissi meidät kuljetti ylös ja alas. Hieno kokemus kaikkineen tämä hisseily. Ylhäällä vuorella maisemat olivat todella komeita. Oli hieno vuori, rehevää metsää alla ja meri takana. Puerto Platan kaupunki näkyi kokonaan. Puusto ylhäällä vaikutti melkein pivisademetsältä. Käveltiin ylhäällä pieni lenkki. Alue oli pieni. Kävimme myös “pakollisessa” matkamuistomyymälässä, jossa myyjät olivat jopa ärsyttävän hanakoita myymään tuotteitaan. Ennen alas lähtöä kuvailtiin vielä komeaa maisemaa. Pois päin kulkiessa pysähdyimme vielä vaateostoksille Puerto Platan keskustaan ennen hotellille paluuta. Ns. oma taksi maksoi tälle päivälle 60 US$. Ei paha omasta kuskista puoleksi päiväksi.Huomenna on edessä viimeinen lomapäivä ja viimeisten pesojen tuhlausta ennen pitkää ja raskasta kotimatkaa. Helsinkiin päästään 16.3 n. klo 9.00am. Tästä vielä ajelut Kiteelle appi-ukon kanssa ja siitä kullan kyydillä kotiin.
MaailmanRakas 